Turva-aita on juuri niin hyvä kuin sen suunnittelutyö on ollut. Toisin sanoen, jos suunnittelu ei ole ollut ammattilaisen tekemää ja ammattitaitoista, turva-aita on vain aita, este, jolla pyritään estämään pääsy vaara-alueelle, mutta jätetään samalla lukuisia vaaranpaikkoja työympäristöön.

Mekaanisia aitoja läiskii paikoilleen kuka vaan

Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on vastuussa työympäristön turvallisuudesta.

Aluehallintovirasto valvoo työpaikoilla työturvallisuutta, huomauttaa puutteista, ja räikeissä tapauksissa lätkäisee käyttökiellon. Vastuu vaarojen poistamisesta ja välttämisestä on työnantajalla.

Jotta vaara-alue suojataan oikeasti, järkevästi ja tarkoituksenmukaisesti, on ammattilaisen tehtävä suojaratkaisuille tarkka suunnitelma.

 

Miksi pelkkä suoja-aita ei riitä? Lisätään vain lukkoja

Vaara-alueen laitteissa voi olla sähköä, hydrauliikkaa, pneumatiikkaa, pyöriviä huimamassoja. Siellä voi olla nosturi, jossa on magneetilla riippuva taakka. Siellä voi pyöriä kymmenen tonnin puun kuorintarumpu.

Suunnittelemattomasti asennetun turva-aidan oven avaaminen voi kyllä sammuttaa laitteen, mutta se ei vielä ole tae turvallisuudesta. Nosturissa riippuva taakka voi pysyä ilmassa akun virralla 10 m

inuuttia ja pudota sitten alas tai rumpu jatkaa pyörimistään vielä minuutteja.

Toisaalta monen laitteen sammuttaminen ja käynnistäminen uudelleen on pitkä ja vaivalloinen prosessi, jota vältetään. Oven avaaminen voi tehdä isosti hallaa käynnissä olleelle prosessille. Näin

pä käyttäjä oppii, että ovea ei saa avata ja hankaloittaa työtä. Pakollinen käynti vaara-alueella hoidetaan ohittamalla turvaprosessi ja repimällä irti turva-aitoja.

Jotta vaara-alueelle pääsy ja vaaratilanteen syntyminen estetään todellisesti ja oikeasti, on turvallistaminen suunniteltava ja suunnittelijan on ymmärrettävä vaaratekijät ja kokonaisuus ja otettava ne suunnittelussa huomioon.

Huonosti suunniteltu tai suunnittelematon turvallistaminen ei lisää turvallisuutta ja tulee pahimmillaan kalliiksi, ja opettaa työntekijöitä nokkelasti ohittamaan suojaukset. Tuolloin mennään jopa lähtötilannetta huonompaan suuntaan, ja lisäksi käytettävyys huononee. Siksi pelkkä rautaa rajalle ei riitä.

Oikealla tavalla tehty turvallistaminen ei haittaa käytettävyyttä

 

Kuten aiemmin todettiin, mekaanisia aitoja läiskii paikoilleen kuka vaan. Lisäävätkö ne työturvallisuutta, onkin ihan toinen kysymys. Tukesin raportit kertovat karua kieltä työnantajan vastuusta. Työnjohto tuomittiin sakkoihin, kun tehtaalla oli selkeästi tunnistettu vaara, mutta sitä ei oltu suojattu asianmukaisesti tai poistettu. Pelkkä vaarasta varoittava kyltti ei riitä.

Tuottavuutta ja turvallisuutta ei yhdenkään yrityksen pidä joutua laittamaan vastakkain. Eikä joudutakaan, jos suunnittelutyö teetetään asiantuntijalla. Osaavan ammattilaisen suunnittelemat suojaukset eivät heikennä laitteiden käytettävyyttä, eivätkä yrityksen tuottavuutta.

Suunnittelijan on hallittava kokonaisuus. Hänen tietämyksensä on oltava laaja-alainen mekaniikasta automaatioon. Suunnittelijan on nähtävä, mistä kokonaisuus koostuu ja osattava huomioida mekaaniset suojaukset, käyntiovet, kulkutiet, toimintaan kytkettävät suojat, sähköiset turvalaitteet ja huomioitava käyttö ja käytettävyys. Tämä tehdään yhdessä käyttäjien ja työnantajan kanssa, jolloin päästään

kokonaisuuden kannalta optimaaliseen lopputulokseen.

 

Mekaaninen suunnitelma on vasta turvallistamisen perusta

Polku suojaustarpeesta turvalliseen koneeseen alkaa asiakkaan tarvekartoituksella ja jatkuu riskianalyysillä.  Mekaaninen suunnitelma tarvitaan, mutta se on vasta turvallistamisen perusta. Suunnitelman on sisällettävä myös mekaanisen, sähkö- ja automaatiosuunnittelun.

Kokonaisuuden hallinta ja käyttäjäystävällisyys takaavat toiminnallisen turvallisuuden.

Kun asiakkaan tarpeet ja turvallisuusriskit on kartoitettu, ja suunnitelma tehty, asiakkaalle tehdään komponenttitarjous ja tarjous asennustyön kustannuksista.

Kaikki riittävän turvallisuuden takaavat suunnittelutyön osa-alueet edellyttävät suunnittelijalta vankkaa ammattitaitoa ja kokemusta. Siksi BluePlanin suunnittelutyö ei ole ilmaista, mutta komponenttien ja asennustyön hinnoissa hyvitetään asiakkaalle syntyneet kustannukset suunnitelman tekemisestä.

 

 

BluePlan on Suomen ainoa koneturvallisuuteen ja konesuojauksiin erikoistunut yritys. Kaikilla työntekijöillämme on koneturvallisuuden sertifikaatit, jopa kansainvälinen CMSE-sertifikaatti (Certified Machinery Safety Expert (TϋV Nord) ).

Meillä on kokonaisvaltaista osaamista sekä uusien että käytössä olevien tuotantolaitteiden turvallisuudesta.

Turvallistaminen prosessina: Suojaustarve, suunnittelu, komponentit ja asennus.